Käsityötunnit koulussa tukevat muuta oppimista
Uutinen 01.11.2021
Tekstiiliopettajaliitto TOL ry saapuu esittelemään toimintaansa Suomen Kädentaidot -messuille. Heidän osastollaan saa maistiaisia tämän päivän käsityön opetuksesta. Osastolla voi osallistua työpajaan, jossa suunnitellaan ja valmistetaan ommeltava merkki, jota voi käyttää esimerkiksi paikkana vaatteessa.
– Käsitöiden tekeminen on nyt todella suosittua. Erityisesti aikuiset tekevät paljon käsillä, osallistuvat kaikenlaisiin ompeluhaasteisiin ja yhteisneulontoihin, kertoo Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:n puheenjohtaja Minna Hankala-Vuorinen.
Tällä hetkellä nuoria kiinnostavat erityisesti erilaiset kankaanpaino- ja värjäystekniikat, kuten solmimalla kankaaseen tehty tie dye -värjäys, mikä muistuttaa batiikkivärjäystä.
Hankala-Vuorisen mukaan koululaiset jakaantuvat kahtia: osa on todella kiinnostuneita käsitöistä ja sitten on heitä, joilla ne eivät jostain syystä suju lainkaan.
– Usein kodin malli näkyy. Jos vanhemmat tekevät käsitöitä, lapsikin on ihan eri tavalla niistä kiinnostunut.
Hän toivoo, että jokainen nuori oppisi käyttämään ompelukonetta eikä epäröisi esimerkiksi koneen langoittamisen kanssa.
– Sen pitäisi olla yhtä helppoa kuin tiskikoneen käytön. Onneksi lähes kaikki peruskoulun käyneet osaavat käyttää ompelukonetta edes jollakin tasolla, hän sanoo.
Hankala-Vuorinen on huomannut selvän yhteyden käsitöiden ja elämänhallinnan kanssa.
– Kun ihminen osaa tehdä asioita käsillä, hänellä on tunne, että pystyy itse hoitamaan asiat. Jos jollekin on maailmanloppu se, että vaatteessa on reikä tai nappi irtoaa, hänen voi olla muutenkin vaikea ratkoa elämän asioita, hän sanoo.
Hienomotoriikka kehittyy sukan neulomisen lomassa
Minna Hankala-Vuorinen korostaa, että käsityötunneilla valmis tuote ei ole se tärkein asia. Oppilaan hahmotuskyky paranee, hän oppii projektinhallintaa ja hienomotoriikka kehittyy esimerkiksi sukan neulomisen ohessa.
– Käsityötunneilla opitaan myös geometriaa, kun käytetään kaavoja. Oppilas joutuu miettimään, mitä pitää tehdä ja mikä on työjärjestys, jotta päästään tiettyyn lopputulokseen.
Käsitöiden tekeminen lisää oikean ja vasemman aivopuoliskon yhteistyötä.
– Kun kummallakin kädellä tekee eri asiaa, se lisää aivokurkiaisen toimintaa ja samalla kognitiivinen oppiminen paranee. Tämä kehittää aivojen toimintaa, mistä on apua moniin muihin asioihin, Hankala-Vuorinen muistuttaa.
Käsityöt jää helposti muiden oppiaineiden jalkoihin
Käsitöiden opetuksen tuntimäärät ovat vuosi vuodelta supistuneet. Hankala-Vuorinen on huolissaan siitä, että koululaiset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.
– En voi hehkuttaa, että käsitöillä menisi hyvin. Olemme pyrkineet saamaan asiaan muutosta, että kaikkialla olisi tarjolla käsityöopetusta edes kolme tuntia viikossa, hän kertoo.
Koululaiset saavat valita yleensä muutaman valinnaiskurssin vuodessa. Opettajat ovat huolissaan, ettei esimerkiksi käsityöryhmiä muodostu, kun kurssin valitsijoita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Hän arvioi, että akateemisia aineita arvostetaan enemmän kuin taideaineita.
– Kaikki oppiaineet kamppailevat keskenään, kun mietitään opetussuunnitelmaa. Sitä ei usein muisteta, että kun nuori osaa toteuttaa itseään käsin, oli se sitten ruokaa tai käsitöitä, myös akateemisten aineiden opiskelu on helpompaa, hän muistuttaa.
Suomi oli vielä kymmenisen vuotta sitten Pisa-tutkimuksen kärkimaita.
– Tämän jälkeen akateemisia aineita alettiin yhä enemmän korostaa opetussuunnitelmassa ja tunteja vähennettiin taito- ja taideaineilta. Tämä on vain omaa spekulaatiotani, mutta jokin yhteys näillä on oltava, Hankala-Vuorinen sanoo.